Finnish soldier, painter, writer, best known for his four-volume Kumpujen yöstä (1929-32), a collection of historical stories from stone age to the independence struggle of Finland. The work, which was a bestseller, appealed to the nationalist sentiments of the time. Karimo's second major opus, Kuva-Kalevala (1952-53), designed and illustrated by the author, was published posthumously.

"Tämä jo hautansa partaalla seisonut, erämaiden pimennoissa piilevä kansa osasi säilyttää kurjuutensakin keskellä henkensä lahjat. Puukelloilla, kun muuta ei enää ollut, se soitti kansan kokoon palveleman Jumalaa, puuaapisella, kun muita ei enää ollut, se opetti poikansa lukemaan. Totisesti tämä kansa ei ole kuoleva kansa." (from Kumpujen yöstä III, 1931)

Aarno Karimo was born in Parikkala, the son of Sanfrid Hasselqvist, a farmer, and Ida Matilda (Forsblom) Hasselqvist. After attending the Lappeenranta co-educational school, he studied art from 1905 to 1906 at Taideyhdistyksen piirustuskoulu (Art Association's Drawing School) and then continued his studies in St. Petersburg (1907-08). His first exhibition Karimo held in 1907. From 1910 Karimo worked in Viipuri for the magazine Karjala as an illustrator, columnist and theatre critic. In 1914 he married Aino Olivia Lindqvist.

During the Finnish Civil War, Karimo was a battery leader in White Guards on Carelian Front. Later he depicted his experiences in Valkoinen armeija (1928) and other writings. After the war, the young government did not believe in the future of the Civil Guards, and planned to suppress them. But because of the lobbying of influential groups and activist, the organization was legalized and they were established again. Between the years 1918 and 1925, he served in Viipuri as the district administrator of the Civil Guard. With colonel Adolf Aminoff and the Jager captain Urho Sihvonen he arranged in 1919 the first jubilee Finland's War of Independence in Viipuri, which became an integral component of the city's public image for the next twenty years. In 1926 he was appointed Editor-in-Chief of Hakkapeliitta, the weekly magazine of the Finnish Civil Guard. Karimo created the cover illustrations for several issues. He left the magazine in 1927.

"Pääsemme tänä iltana yhä varmempaan vakaumukseen siitä asiasta, että Saksaa eivät enää hallitse germaanit, vaan juutalaiset, tämä "valittu kansa", jonka suuria avuja päntätään valkoisten lasten päähän jokaisella uskontotunnilla . . . Maailman seuraava suuri tehtävä tulee olemaan epäilemättä olemaan yhä polttavamman juutalaiskysymyksen ratkaiseminen, mutta läheskään kaikkien ihmisten silmät eivät vielä ole avautuneet." (from Germaaneja, 1930)

In the scienfe fiction novel Kohtalon kolmas hetki (1926) Karimo predicted a war between Finland and Russia, but set the story in 1967-68. The technically superior Finnish army crushes the Russians with the help of a descendant of the legendary conqueror Dzenghis Khan. The story was originally published in a serialized form in the journal Hakkapeliitta. Karimo's illustrations show the influence of American pulp magazines.

After a short period at the publishing house WSOY, Karimo became a freelance writer and journalist. The four-volume, richly illustrated Kumpujen yöstä (From the Night of Tombs) was a great commercial success, and a valued gift, which in Finnish homes had for decades a special place in the bookshelf.

While still working on the tetralogy, Karimo made a journey to Germany and depicted in Germaaneja (1930) his impressions of the political and social situation of the country. He recorded critically demonstrations of the workers, saw impressive military parades and visited several restaurants. Karimo antisemitic attitude cast a dark shadow on his travelogue – his opinions about the solving of the "Jewish problem" are straight from Nazi propaganda. Karimo was not alone with his views, though he was perhaps one of the most outspoken ones. The most visible promoters of German culture in Finland in the 1930s and '40s were V.A. Koskenniemi and Maila Talvio.

"Matkakirjassaan "Germaaneja" Aarno Karimo kuvaa käyntiään eräässä ylellisessä, vasta avatussa berliiniläisessä tanssiravintolassa. Vieraiden joukossa oli rasvainen juutalainen pankkiirityyppi silmiinpistävästi etualalla. Tämä Gobseck tanssitti vaaleita germaanilaisia kaunottaria, jotka eivät moraalisesti olleet ihanteellisella kannalla. Aineellisempaa ja aistillisempaa tilannetta ei ole. Karimo liittää kuvaukseensa mietelmiä, joissa hän lausuu ihmettelynsä siitä, kuinka kauan tämä materialistinen juutalainen herruus saattaa jatkua." (Rafael Koskimies in Kirjallisia näköaloja, 1936)

Karimo's autobiographical stories, Miehiä ja miehenalkuja, came out in 1936. Both as a storyteller and illustrator Karimo was influenced by romantic patriotism. His political views were dominated by Greater Finland movement and the historically deep-rooted idea of the Soviet Union as an unreliable, unpredictable and hostile neighbour. Karimo admired President Svinhufvud, the leading conservative in the 1930s, and C.G. Mannerheim. The marshal's baton, which Karimo designed for Mannerheim, was relatively heavy and Mannerheim used it only on special occasions. The baton was hollow and contained his letter of appointment.

At the beginning of the Continuation War between Finland and the Soviet Union (1941-44), Karimo served at the Headquarters, where he put his artistic talents into creating medals of honors. After the war, some of Karimo's books were removed from public libraries. The first edition of Kumpujen yöstä was a child of its time – it reflected Finland's new national identity, the search of nation's roots from its mythical heroic past and from the rich medieval picture world. The book was published again in 1953-54, but in abridged edition, in which the patriotic pathos was softened.

Karimo's compelling and entertaining stories of Finnish history reached young and old readers. He was friend of the painter and graphic artist Gallen-Gallela, and Sakari Pälsi, the archeologist, folklorist, and explorer, who wrote such highly popular juvenile novels as Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä (1931) and Fallesmannin Arvo ja minä (1932). As an expert in ethnology Pälsi also helped Karimo especially in the first part of Kumpujen yöstä. Several of Karimo's books were illustrated by colour reproductions from his own paintings or drawings.

A number of original works made for Kumpujen yöstä was sold in an exhibition at Galleria Strindberg in the 1930s to private collections. Karimo's works are also in the National Museum and War Museum. Karimo died in Helsinki, on March 13, 1952. Kuva-Kalevala, a richly illustrated edition of the national epic, was published by Pellervo-Seura in 1953. Karimo had began to plan it after the war, and managed to finish all full-page pictures. Following Karimo's sketches, the artist Hugo Otava completed some of the smaller pictures at the beginning of the chapters.

For further reading: Rumpu ja miekka: näkökulmia sotilasperinteeseen, ed. by Markus Anaja (2007); 'Karimo, Aarno,' by Mikko Uola, in Suomen kansallisbiografia, ed. by Matti Klinge, et al. (2004); Aarno Karimon kalevalainen kansa by Varpu Wilska (1989). Note: Literature histories have mostly ignored Karimo's work. The author is not mentioned in A History of Finnish Literature by Jaakko Ahokas (1973); Suomen kirjallisuuden historia by Kai Laitinen (1998); A History of Finland's Literature, edited by George C. Schoolfield (1998)

Selected works:

• Tykkimiehen muistelmia Karjalan rintamalta, 1919
• Kohtalon kolmas hetki: Suomen ja Venäjän sota vv. 1967-68, 1926 (illustrated by the author)
• Valkoinen armeija, 1928 (illustrated by the author)
• Peninkulmia nielemässä: matkatarinoita, 1929 (illustrated by the author)
• Kumpujen yöstä: suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. I, Muinaiskansaa, 1929 (illustrated by the author)
  - "Karimon aloittama yritys esittää taiteellisin keinoin Suomen kansan vaiheita hämärimmästä muinaisuudesta nykyaikaan on siinä suhteessa omalaatuinen verrattuna esim. ruotsalaisten Heidenstamin ja Strindbergin historiallisiin kertomuksiin, että siinä kuvitus ja siihen liittyvä novellimainen teksti molemmat ovat yhtä tärkeitä. Joka tapauksessa on varmaa, että teoksen teksti kokonaan kuuluu kaunokirjallisuuden alaan." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1929)
• Germaaneja: matkatarinoita sekä piirroksia Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta, 1930 (illustrated by the author)
• Kumpujen yöstä: suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. II, Ristin alla, 1930 (illustrated by the author)
• Kumpujen yöstä: suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. III, Miekan valta, 1931 (illustrated by the author)
  - "Ne osittain hyvinkin kehuvat arvostelut, joita Ruotsi-Suomen suurvaltakauden aikaa käsittelevästä Karimon teoksesta on annettu, ovat muutamalta osalta oikeutettuja... Itsenäisten kertomusten kaunokirjallinen arvo ei taas ole lähimainkaan sillä tasolla kuin esim. Vilkunan ja Ivalon tuotannon jälkeen olisi syytä odottaa." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1931)
• Kumpujen yöstä: suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. IV, Itsenäisyyteen, 1932 (illustrated by the author)
  - "Karimon teos on työsuorituksena eniten kunnioitusta herättävä. Sen varsinaisena ansiona on ensi sijassa mainittava pyrkimys katsoa ja esittää kehitystä suomalaiselta kannalta... Erikoisesti teoksen viimeinen osa on jäänyt laihaksi ja hajanaiseksi, kun sen sijaan ensimmäinen osa on ehein ja myös onnistunein." (Arvi Korhonen in Arvosteleva kirjaluettelo, 1932)
• Armfeltin lähetti: romaani suuren Pohjan sodan ja Ison vihan ajoilta, 1933 (illustrated by the author)
• Miehiä ja miehenalkuja, 1936
• Karjalan nousu 1918, 1937
• Muistojemme Kurkijoki, 1952 (editor, with V. Lähdeoja, 2nd ed., 2002)
• Kuva-Kalevala, 1952-53 (illustrated by the author)
• Kumpujen yöstä I-III, 1953-54 (abridged edition)