In Association with Amazon.com

Choose another writer in this calendar:

by name:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

by birthday from the calendar.

Credits and feedback

TimeSearch
for Books and Writers
by Bamber Gascoigne

This is an archive of a dead website. The original website was published by Petri Liukkonen under Creative Commons BY-ND-NC 1.0 Finland and reproduced here under those terms for non-commercial use. All pages are unmodified as they originally appeared; some links and images may no longer function. A .zip of the website is also available.

Iivo Härkönen (1882-1941)

 

Finnish writer, journalist, teacher, advocate of Karelian culture, who collected from the villages of the country's easternmost province old folk poetry. Härkönen was the secretary of the Union of Finnish Writers from 1920 until his death.

"Riemu on maailma viljalle saattaa,
kukkihin kylvää korpi ja maa,
raudan ja raastehen lyömästä maata
rauhan ja rakkauden maa rakentaa."

(from 'Karjalainen laulu' in Suomen Termopylai, 1940)

Iivo Härkönen was born in Suistamo into an old family of traditional rune singers. His grandfather and grandmother performed at the first rune festivals in Sortavala in 1896. Among other famous names were Jehkin Iivana and Läskelän Iivana, who both played the traditional Finnish harp, kantele. At school Härkönen became interested in reading, and tried his own hand in writing in the late 1890s. His first short stories, 'Poroukko' and 'Laatokka,' were published in the magazine Nuori Karjala. At that time his favorite writer was Alphonse Daudet, but he also read works from Turgenev, Sienkiewicz, Heine, Cervantes, and Dante.

In 1900 Härkönen collected poems from his native region for the the Finnish Literature Association. He studied as a teacher at Sortavala in 1898-99 and graduated in 1906. Between the years Härkönen taught in Karelia at small schools. From 1907 until 1918 he was employed a teacher in Helsinki. Occasionally he worked a journalist, editing Savon Sanomat (1912-13) and Karjalan lehti (1913-14). Härkönen was active in several associations advocating "Karelianism," an idealistic trend born in the 1890s, which searched the Finnish cultural heritage from Karelia. The world of the Kalevala inspired painters (Akseli Gallen-Kallela), composers (Jean Sibelius) and writers (Eino Leino). In 1917 Eino Leino established with Härkönen, Maria Jotuni, Joel Lehtonen, Viljo Kojo and other writers an association called 'Kirjallinen työ,' which emphasized the equal relationship between manual and intellectual workers. The association joined in 1920 the Union of Finnish Writers.

"Tämänlaatuinen oli runonlaulaja: Mies, jonka parta ja hius jo ovat harmahtavat, jonka katse on vakavanlainen, jonka jalka ei enää hypähtele. Mies, joka ei liikoja pakise, ei turhille naura, joka vain sanan harkitun ja viisaan virkkaa. Kotioloissa hän käy joko vyöllä vyötetyssä rohdinpaidassa tai jauhonkarvaisessa sarkaviitassa; kotoisia askareita ovat hänellä verkonkudonta, havunhakkuu, kalanpyytö ja linnustamassakäynti, – paitsi tietysti syysiltaisia ja talviaamuisia laulunhyräilyjä verkkopöydän ääressä –; juhlina ja vieraissa ollessaan hän on puettuna sinervään tai vihertävään kauhtanaan, "haljakkaan." Vieraisilla hän ylen ahkerasti käy ja "praasniekoissa" ainainen oleilija on." (from the magazine Valvoja, 1909)

From 1906 to 1938 Härkönen served as the secretary of the Karelian Culture Association (Karjalan Sivistysseura). Between the years 1918 and 1922 he was a civil servant with a governmental organization dealing with East Karelian affairs, and then worked for a few years with the ministry of education. As a writer Härkönen started his career in 1904 with music plays. He then wrote several books depicting his native region. O.A. Kallio considered in his study Uudempi suomalainen kirjallisuus II (1929) these early efforts uneven, and saw his prose more assuring than his poems written in florid style. Härkönen edited Karjalan kirja (1909-10, new edition 1932) and in 1935 appeared his humorous novel Juhlahattu. Härkönen also published poems in the metre of the Kalevala. Among Härkönen's other works is depictions of his own journeys when he was collecting traditional folk poetry, Runonlaulaja (1926) and Runon hirveä hiihtämässä (1928). Some of his poems reflect his Orthodox background as 'Kirkko vieraalla maalla,' written in Italy in 1910-11, and 'Atenogenesin iltaveisu.' Härkönen traveled widely in Europe, but during the summer months he retired to his native village in Suistamo.

Härkönen died in Helsinki on August 28, 1941. He was married twice, first to Ida Lindhom (1905-1919), a stationer from Porvoo. For a long time, Ida had been a friend of the author Joel Lehtonen; the relationship was not serious. After divorce he married in 1920 Valborg Sarlin.  Suomen Termopylai  (1940),  Härkönen's last collection of poems, was born during the Winter War (1939), when the Red Army attacked Finland. 'In 'Karjalan vartiolla' he compares Karelia to Thermopylae, the last stand of the Spartans. For Härkönen Karelia was the guardian of the fatherland at the border, who never can sleep. "Ei nukkua voi, levon tunne ei, kulkua ajan / hän, jonk' isänmaa pani vartiovuorelle rajan."

For further reading: Aleksis Kivestä Saima Harmajaan, ed. by Albin Ahonen, Martti Haavio, V.I. Mikkonen (1943); Suomen sana, Vol. 8, ed. by Yrjö A. Jäntti (1964); Iivo Härkönen: karjalainen heimomies, eds.  Voitto Setälä, Hannes Sihvo and Senni Timonen (1983); Otavan kirjallisuustieto, eds. Risto Rantala and Kaarina Turtia (1990); Elettyä elämää Laatokan-Karjalassa by Esa Härkönen (1994); Suomen kirjallisuushistoria 2, ed. by Lea Rojola (1999)

Selected works:

  • Rajamailla: kuvia ja säveliä, 1904
  • Lemmennosto: laulunsekainen huvinäytelmä 21:ssä näytöksessä, 1904
  • Tulia: y.m. kuvauksia, 1904
  • Syystarinoita korvesta, 1905
  • Rajantakainen karjala, 1907
  • Elonaika, 1907 (editor)
  • Touonpano: karjalaisten kevätlehti: 1907 (editor)
  • Vienan puolesta, 1907
  • Karjalan virsiä, 1908
  • Eränkävijä: 5.III. 1908, 1908 (editor)
  • Kultaisilta päiviltä: muistelmia ja runoelmia lapsuudesta, 1910
  • Kalevala-kuvaelmia ynnä lausuntarunoja iltaohjelmia varten, 1910
  • Kylä: kotiseudusta kotiseudulle, 1910
  • Karjalan kirja 1-2, 1910 (editor)
  • Nuori laulaja y.m. Kalevala-kuvaelmia, 1911
  • Suomen kansan eläinsatuja: ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille, 1912 (illustrated by Hilda Flodin-Rissanen)
  • Virsi kotoiselle työlle ja tarmolle: runo suomalaisen viikon avajaisjuhlaan Sortavalassa syysk. 27 p. 1913, 1913
  • Suomen kansan peikkosatuja ynnä legendoja ja kertomussatuja: toinen sarja suomalaisia satuja lapsille, 1913 (illustrated by Hilda Flodin-Rissanen)
  • Suomen kansan seikkailusatuja: kolmas sarja suomalaisia satuja: lapsille ja nuorisolle, 1914 (illustrated by Onni Muusari)
  • Kylätuomaru y.m. karjalaisia tarinoita ja kuvauksia, 1914
  • Runojen ja metsäin Karjala: kylästä kylään käypä esitys nykyhetjken Raja-Karjalasta, 1914 (decorations by Veikko Kyander)
  • Heimokannel: juhlarunoja vuosikummenten varrelta, 1915
  • Suuria sulhasia: kaksinäytöksinen karjalainen ilveily, 1915
  • Kyläjuhla-yö: kaksinäytöksinen karjalainen huvinäytelmä, 1915 (based on the play Lemmennosto; music by Elis Palander)
  • Kalevala: kouluille ja nuorisolle, 1915 (edited for schools)
  • Temppelijuhla: runoja, 1916
  • Suomen kansan eläinsatuja, (2nd ed., illustrated by Hilda Flodin-Rissan)
  • Salon pojat: mäenlaskumatkjoista koulutielle, 1918 (illustrated by Bruuno Tuukkanen)
  • Suomen Sveitsi: juhlaruno P-Karjalan laulu-soitto ja urheilujuhlaan, 1920
  • Itäinen vartio: lukuja vanhasta Karjalasta, 1920
  • Vanhan Karjalan joulu: 1920: Karjalan sivistysseuran ja Karjalan väliaikaisen hallituksen yhteinen joulujulkaisu , 1920 (editor)
  • Sukuvirsiä, 1920 (translator)
  • Aunuksen pojat: kuvia ja runoja lapsille, 1921 (illustrated by Alex Paischeff)
  • Nouseva heimo: runoja suomen- ja aunuksenkielellä, 1921
  • Laululoi aunukselazil: laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel, 1921 (translator)
  • Jumalanpalveluslauluja:  ehdotuksia runomittaisiksi kirkko- ja hartauslauluiksi Suomen kreikkalaiskatoliselle kansalle, 1922
  • Alkutyö Karjalan heimouden herättämiseksi: lyhyt esitys Karjalan sivistysseurasta ja sen edeltäjästä Vienan Karjalaisten liitosta, 1924
  • Karjalan sivistysseuran seitsemäs toimintavuosi (Vienan karjalaisten liiton perustamisesta lukien 18:s) 9.4.1923-9.4.1924, 1924
  • Kibunoi: suomalaizie runoloi aunukselazil, 1925 (translator)
  • Suomen kirjailijaliiton toiminta 22/5 1897 - 10/10 1925, 1926
  • Suomen Karjala: lyhyt esitys Karjalan maantieteestä, historiallisista vaiheista ja kansanluonteesta, 1926
  • Ohjelmia, puheita, runoja y.m. karjalaisten kansallisten liikkeitten alkuajoilta, 1926
  • Karjalainen heimotyö: Vienan karjalaisten liiton ja Karjalan sivistysseuran toiminta vuosina 1906-1926: 20-vuotiskertomus, 1926
  • Runonlaulajia:  vanhan runon viimeinen miespolvi itäisellä suomenäärellä, 1926
  • Juhlaruno Kansanvalistusseuran XX laulu- ja soitto juhlaan Sortavalassa kesäkuun 26-28 p:nä 1926, 1926
  • Suomen kirjailijaliiton 29:s toimintavuosi 10.10.1925-10.10.1926, 1927 (editor)
  • Aunus ja Raja-Karjala yhtenäisenä runoalueena, 1927
  • Vanhan Karjalan ystävän muisto: kouluneuvos Hj. Basil'er 24/12 1857 - 1/8 4927, 1927  
  • Kansakoulun runokirja, 1927 (editor, 4th, rev.ed.)
  • Vanhan Karjalan uskonnollisaiheisesta runoudesta, 1928
  • Vanha Perma ja Savolotshi, suomalainen maa idässä, 1928  
  • Runon hirveä hiihtämässä: hupainen ja tosi kertomus nuoren miehen matkoista, 1928
  • Herran huone: uskonnollisia runoja, 1928
  • Riemulaulu Sortavalan seminaarin 50-vuotisjuhlaan kesäkuun 6-7 p:nä 1930, 1930
  • Neljännesvuosisata heimotyötä: johdatusta Karjalan sivistyseuran 25-vuotistoimintaan ja seuran toiminnan 5-vuotiskausi (1926-1931), 1931
  • Suomen runotar, 1931 (ed. with other writers)
  • Karjalan sivistyseuran ja sen edeltäjän Vienan karjalaisten liiton julkaisut 25. 4. 1906-9. 4. 1931, 1931
  • Kirjoitukset Karjalan kirjan uudistetussa laitoksessa, 1932  
  • Suwiwirsi / käännös karjalankieleen v. 1700 ensi kertaa painetusta ja v. 1701 painettuun Eerik Cajanuksen toimittamaan virsikirjaan otetusta "Suwiwirrestä", 1934 (translator)
  • Toukomiehen sisällys kymmenvuotiskautena 1925-1934, 1935
  • Runon mailta: havaintoja ja kokemuksia Raja-Karjalan vanhain runolaulajain piiristä, 1935
  • Karjala Suomen kirjallisuudessa: pääpiirteellinen esitys Suomessa julkaistusta Karjalaa koskevasta kirjallisuudesta. 1, 1935  
  • Juhlahattu: romaani, 1935
  • Suomenkielisen kr.-katolisen kirjallisuuden alkuvaiheet, 1936
  • Karjalan sivistysseura Vienan karjalaisten liitto 1906-1936 : 30-vuotiskertomus: Karjalan sivistysseuran toimivuosi: 9.4.1935-9.4.1936, 1936
  • Keväästä ja kesästä: Hemminki Maskulaisen kokoelmasta "Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten Latinan kielised laulud ... Suomekzi käätyt, w:lta 1616, 1938 (translator)
  • Osaveljet: runoja, 1940 (illustrated by Erkki Tanttu)
  • Suomen Termopylai: runoja Karjalan vartiolla, 1940
  • Sortavalan seminaari 1880-1940: muistojulkaisu, 1940 (with K. H. Pankakoski and Väinö Seppä)
  • Sortavalan seminaarin vaiheet 1880-1940, 1941  (with K. H. Pankakoski and Väinö Seppä)
  • Satuja Matista ja peikosta sekä Metsolan väestä, 1957 (illustrated by Helga Sjöstedt)
  • Suomen kansan seikkailusatuja, 1978 (6.-7. ed.; illustrated by Rudolf Koivu and Onni Muusari)


In Association with Amazon.com


Some rights reserved Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008


Creative Commons License
Authors' Calendar jonka tekijä on Petri Liukkonen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi (Finland) lisenssillä.
May be used for non-commercial purposes. The author must be mentioned. The text may not be altered in any way (e.g. by translation). Click on the logo above for information.